| Perustiedot | Koulutustaso |
| budjonnyinhevonen, tamma | estepainoitus |
| 160cm, punaruunikko | ko. he A, re. 140cm, me. 100cm |
| s. 03.01.2017 RUS, 10-vuotias | siitoskäytössä |
| VH17-039-0008 | |
| Omistajatiedot | Saavutukset |
| om. VRL-04374, Priton Budyonnys | 44 ERJ- sijoitusta |
| kasv. VRL-04374, Priton Budyonnys | ERJ-I |
Luonnekuvaus
Julia on ollut nuoruudessaan urheilija, ja se käyttäytyi silloin ihan niin kuin se tietäisi tämän. Tamma tuntuu vieläkin ymmärtävän esimerkiksi terveellisen elämän tärkeyden. Puhtaudesta on Julian mukaan pidettävä hyvää huolta, ja tamma nauttiikin pitkistä harjauksista ja osaa rentoutua jopa kilpailupaikan varikon melskeessä. Muutkin hoitotoimenpiteet ovat tamman kanssa helppoja, ja Julia on niin kengittäjän kuin eläinlääkärinkin lempiasiakas rauhallisuutensa takia. Myös hevoshieroja käy tamman luona ainakin pari kertaa kuukaudessa ja hän on aina kehunut henkilökunnalle, miten asiallisesti tämä hevonen osaa seistä paikoillaan viihdyttämättä itseään millään typerällä sijaistoiminnolla.
Jotta urheilija voisi menestyä, on treenattava kovasti - vaikka olisikin hevonen. Ennen vanhaan Julian ruskea olemus olikin tavallinen näky Pritonin kentillä. Tamma teki aina työtään kuuliaisesti ja ahkerasti ja olikin nuoruudessaan monen lempiratsu. Kilpailuissa Julia ei koskaan esiintynyt Elviksen elkein, vaan suoritti rauhallisesti ja ammattimaisesti ratansa koko ajan ratsastajaansa kuunnellen, olivat ympäröivät olosuhteet sitten mitä tahansa. Vaikka Julia ei ole kouluratsu, ammattiurheilijana se tietää koulutreenin parantavan sen estesuoritustakin, ihan niin kuin vatsalihasten kanssa on treenattava myös selkälihaksia. Vielä nykyäänkin Julia osallistuu joskus koulutreeneihin pitääkseen kuntoaan yllä. Esteittäkin kentällä ratsastettaessa tamma on hyvin kevyt ja herkkä ohjailtava, jonka saa suorittamaan omantasoisiaan asioita hyvin pienin avuin. Vapaapäivinään Julia pääsee maastoon, ja siitähän hevonen kuin hevonen nauttii. Tamma on maasto- ja liikennevarma, mutta parin kilometrin päässä tallilta se saa joka lenkillä sätkyn. Siellä on nimittäin ihan tavallinen punainen postilaatikko, joka on Julian mielestä joka kerta yhtä epäilyttävä. Ei auta, vaikka laatikkoa on pysähdytty useamman kerran katsomaan, ja siitä on naapurin luvalla syöty kerran herkkujakin. Silti Julia säikähtää, nostaa päänsä ja ottaa sivuaskelia joka kerta, kun sillä ratsastetaan tuon kamalan kapineen ohitse.
Julia on siinä mielessä vähän hienohelma, että se ei viihdy ollenkaan tarhassa, jos keli tai tarhan pohja on sen mielestä huono. Jos esimerkiksi pakkanen pääsee puraisemaan sitä pyllystä, se notkuu vaikka koko päivän portilla ja kiukuttelee tarhakavereilleen täysin epätyypillisen raivoissaan. Onneksi Pritonin tarhat ovat vain harvoin siinä kunnossa, että Julia pahastuu niissä ollessaan. © Oresama
Sukutaulu
|
i. Izjan ERJ-II | ii. Izvinite | iii. Izvestnost |
| iie. Stabilnoa | ||
| ie. Pomidory Cherri | iei. Krylo Orla | |
| iee. Pomilovanije | ||
|
e. Yevfrosinya ERJ-I | ei. Nikofor | eii. Nikolay |
| eie. Violetta | ||
| ee. Yemelyano | eei. Tikhonovich | |
| eee. Yandreevna |
- Jälkeläiset
- Kilpailumenestys
- Päiväkirja
-
Syntynyt Varsa Isä Omistaja 01.03.2017 t. Priton Yelena Chtoby Vyigrat' DLHS Priton Budyonnys 04.04.2017 t. Priton Yasmin Sjeek Yemn Sir Angren 30.08.2018 t. Priton Annie D.E. Korkol Namyshill -
ERJ - 45 sijoitusta, 2 Cup-sijoitusta 30.04.2017 Hortensia, (ERJ-CUP), 140cm 3/52 30.03.2017 Colosseum, 140cm 4/35 28.03.2017 Colosseum, 140cm 2/35 26.03.2017 Colosseum, 140cm 1/35 24.03.2017 Colosseum, 140cm 1/35 22.03.2017 Colosseum, 140cm 2/35 21.03.2017 Colosseum, 140cm 1/35 15.03.2017 Colosseum, 140cm 1/35 04.03.2017 Royal Gear, 140cm 2/40 28.02.2017 Hukkapuro (ERJ-CUP), 140cm 8/127 19.03.2017 Romilly, 140cm 3/27 13.03.2017 Romilly, 140cm 2/27 12.03.2017 Romilly, 140cm 1/27 10.03.2017 Romilly, 140cm 2/27 19.03.2017 Romilly, 140cm 3/27 08.03.2017 Romilly, 140cm 1/27 06.03.2017 Romilly, 140cm 5/27 12.03.2017 Colosseum, 140cm 2/25 04.03.2017 Colosseum, 140cm 4/25 03.03.2017 Colosseum, 140cm 3/25 22.02.2017 Colosseum, 140cm 1/31 24.01.2017 Romilly, 140cm 6/38 23.01.2017 Romilly, 130cm 3/46
09.03.2017 Silverlode, 140cm 5/50 06.03.2017 Silverlode, 140cm 2/50 05.03.2017 Silverlode, 140cm 2/50 03.03.2017 Silverlode, 140cm 3/50 01.03.2017 Silverlode, 140cm 2/50 02.03.2017 Colosseum, 140cm 4/38 28.02.2017 Colosseum, 140cm 4/38 27.02.2017 Colosseum, 140cm 6/38 23.02.2017 Colosseum, 130cm 3/40 25.02.2017 Romilly, 140cm 2/50 18.02.2017 Metsovaara, 140cm 3/29 13.02.2017 Metsovaara, 140cm 4/29 15.02.2017 Romilly, 140cm 1/56 12.02.2017 Romilly, 140cm 2/56 11.02.2017 Romilly, 130cm 2/60 29.01.2017 Kilpakeskus Chermia, 130cm 2/45 29.01.2017 Kilpakeskus Chermia, 140cm 5/41 27.01.2017 Kilpakeskus Chermia, 130cm 3/45 26.01.2017 Kilpakeskus Chermia, 140cm 2/41 07.02.2017 Romilly, 140cm 3/42 05.02.2017 Romilly, 140cm 3/42 24.01.2017 Romilly, 130cm 1/46
-
16.02.2018 Estevalmennus, kirjoitti Jannica
Avatessani maneesinoven olin törmätä Julian ruskeaan takamukseen, ilmeisesti ratsukko oli juuri vasta saapunut maneesille, joten heidän kävellessään kokosin keskelle maneesia puomitehtäviä ja laitoin tolppia valmiiksi hyppäämistä ajatellen. Käveltyään aikansa he saivat alkaa ravissa tulla ympyrällä olevia serpentiinipuomeja ja vähitellen nostin niitä mataliksi kavaleteiksi, jotka Julia ylitti hyvällä motivaatiolla ja tasapainolla. Ahkerasti ratsastaja korjaili pikkuapuja, joihin pyysin kiinnittämään huomiota. Paljon ei kylläkään helpon tamman kanssa joutunut mitään korjaamaan, lähinnä ratsastajan apujen käytön täsmällisyyttä ja istuntaan liittyviä asioita, etenkin lähestyessä, jolloin herkästi lähdit liian paljon hyppyyn ennalta. Vähänkään epävarmempi hevonen olisi siinä kohdin laittanut liinat kiinni, kun ratsastajan paino oli liian edessä lähestymisissä. Kevytliikkeinen tamma suoritti helposti alun pienet verryttelyesteet ja ennen välikäyntejä ja varsinaisen tämän päiväisen radan rakennusta saitte tulla vielä kolmen esteen suhteutettua kujaa, joista viimeisin oli kaarevalla linjalla. Hypyt menivät hyvin ja esteet nousivat kahdeksaankymmeneen senttiin helposti.
Pienen tauon aikana maneesiin kohosi kahdeksan esteen rata, josta löytyi niin lainetta, vesimattoa kuin kolmen esteen sarjakin, josta viimeisenä okseri. Tänään keskityttiin reippaan tamman kanssa hyviin linjoihin, tasaisiin lähestymisiin ja aivan oikein: Ratsastajan istuntaan lähestyessä esteitä, etenkin sarjalla. Lisäksi kiinnitettiin huomiota näkymättömiin apuihin, erityisesti käännöksissä ja loppuun saisitte vielä harjoitella erikseen pienen uusintaradan, joka kellotettaisiin muutamaan otteeseen. Rataharjoitus meni alun haparointia lukuunottamatta hyvin, kunhan tamma ehti tottua vesimattoon ja laine-esteeseen, joka ei syönytkään pieniä hevosia välipalaksi (tai edes illalliseksi).
22.02.2018 Päiväkirjamerkintä, kirjoitti Oresama
Oi että kuinka ihanaa on päästää kilpahevonen vapaalle töiden jälkeen! Julia tuli treenistä hiestä märkänä ja sen takia kutisevana, ja se nautti niin kovasti, kun haroin sen hikisiä kohtia piikkisualla päästääkseni ilmaa sen karvojen lomaan. Etenkin satulan alta kutitti aivan kauheasti. Muutoin tammaa ei olisi tarvinnutkaan harjata, koska olinhan sen ennen ratsastusta jo huolellisesti puunannut. Kaviot on tietenkin katsottava aina, mutta se käy Julian kanssa aina niin helposti, ettei siihen mennyt kauaa.
Sitten käveltiin yhdessä haan portille. Siellä Julia tähyili tapansa mukaan ympärilleen, kun avasin porttia: se halusi varmistaa, että haka oli sen arvolle sopiva. Jos se huomaisi joutuvansa johonkin rapaläjään seisomaan, se ei varmasti kävelisi suosiolla portista sisään. Tälläkin kertaa hevonen kuitenkin hyväksyi haan: olihan se samaisena aamuna siivottu kaikista lantaläjistäkin, ja uudet heinät oli Julian ratsastuksen aikana aseteltu nätteihin kasoihin ja laitettu tuoreita kuusenoksia niiden päälle, etteivät ne lentäisi tuulessa.
Päästin Julian irti. Sen sijaan että se olisi laukannut häntä hulmuten pois, se käveli arvokkaasti tiehensä. Se teki tavallisen tarkastuskierroksen valtakunnassaan: se kävi juoma-automaatilla, jokaisella heinäkasalla ja palasi sitten portille. Se halusi, että lirkuttelisin sille vielä hetken ja hieroisin sen korvia. Sosiaalisena tyttönä se kaipasi juttukaveria siksi aikaa, kun sen oma tarhakaveri palaisi sen luokse treenistä, ja hevosten puuttuessa ihmisseurakin kelpasi sille. Kun olin silittänyt sen turpaa viimeisen kerran hyvästiksi, se kääntyi kannoillaan ja lähti kauimmaiselle kasalle syömään. Näin tallin ovelle asti, kuinka tyytyväisyys huokui sen jokaisesta karvastakin. Se nautti hakaan pääsemisestä niin kuin minä sohvalle istumisesta rankan työpäivän jälkeen. Huomenna sen täytyisi taas jaksaa uusi työpäivä, niin kuin minunkin. Onneksi me molemmat nautimme työstämme.
05.03.2018 Päiväkirjamerkintä, kirjoitti Jannica
Julia oli tänään reipas ratsastaa, olimme aloitelleet tamman kanssa perusverryttelystä tehden käynnissä huolelliset kulmat pitkällä ohjalla kävelyn jälkeen. Pikkuhiljaa lisäsin tehtävään pysähdykset kirjainten kohdalle. Sitten vaihdettiin suuntaa ja vaihdoimme pysähdysten kohdalle voltit, niiden sujuessa kiitettävästi vaihdettiin vielä kerran suuntaa ja otin volttien jälkeen avotaivutusta samassa banaanimuodossa jatkaen pitkät sivut. Tämä tehtävä oli helppo korkata, joten jatkoimme harjoitusravissa tekemällä samaa tehtävää muutaman kierroksen. Sitten rupesin keventelemään rennolla ohjastuntumalla tehden ympyröitä ja pituushalkaisijalta suunnanvaihtoja joka kerta eri suuntaan. Näiden jälkeen sai tamma vielä laukata muutaman kierroksen ihan uraa pitkin ennen kuin aloin tehdä harjoitusravissa kolmikaarista. Kolmikaarista vaikeutettiin asteittain, ensin tehtiin pysähdykset kaarten keskelle ja sen jälkeen kun tamma osasi jo hidastaa pysähdyskohtiin teinkin vain puolipidätteen ja ohjasin tamman jompaan kumpaan suuntaan kaarten keskeltä voltille.
Voltilta palatessa suoristin hevosen ja asetin sitten uuden kaaren muotoon. Julia toimi oikein hyvin ja vastasi apuihin tarmokkaasti oikein hyvässä muodossa kaula kaarella. Yhteistyö tuntui sujuvan, kuten aina, hyvin helpon tamman kanssa ja annoin sille pitkää ohjaa merkiksi hetken hengähdystauosta. Käveltyämme muutaman kierroksen kokonaan ympäri otin pikkuhiljaa ohjaa tuntumalle ja kävin avotaivutuksia vielä läpi käynnissä ennen siirtymistä raville. Harjoitusravissa teimme pohkeenväistöjä pituushalkaisijalta molemmille puolille uralle ja sen jälkeen aloin nostamaan pitkien sivujen alusta laukan, josta siirsin tamman raviin sivun lopussa. Pienten siirtymisharjoitusten jälkeen jatkoin kevyessä ravissa keventelyä ympyröitä tehden loppuverryttelyksi ja sitten kävelimme pitkät loppukäynnit, joista viimeiset kierrokset maastakäsin.
20.03.2018 ERJ:n alaiset tarinakilpailut Mörkövaarassa tasolla 140cm 1/2
Tehtävä: Kisapaikalle saapuessasi huomaat unohtaneesi ottaa mukaan tärkeän varusteen. Mikä varuste oli? Kuinka selviydyit tilanteesta?
Varustin normaalisti tammaa, enkä edes hoksannut minkään puuttuvan kuin vasta noustessani selkään. Ne pirun jalustimet! Tammalla oli nimittäin juuri eilen ostettu uudet jalustimet ja vanhat otettu jo pois. Siinä sitten mietin, että mitäköhän nyt. No mähä en ainakaan jättäis leikkiä kesken yhtien jalustimien takia. Päätin suorittaa radan ilman niitä meni se syteen tai saveen. Olimme treenailleet ennenkin ilman satulaaki esteitä ja ilman jalustimia, joten homman ei pitäisi kaatua siihen. Tosin korkeus oli korkeampi, kuin kotikentällä. Saimme kummaksuvia katseita radalle saavuttuamme, mutta emme antaneet niiden häiritä. Yulia oli tällä hetkellä se ainoa hevonen, jonka kanssa uskaltaisin tälle radalle ryhtyä, se oli varma ja herkkä. Luotin hevoseeni 100% ja toivoin, että sekin luottaisi minuun. Radalla oli haastava välillä pitää tasapaino ja horjahdin muutamaan otteseen, jopa niin että meinasin tulla alas. Yulia antoi minulle virheeni anteeksi ja menimme omaan tahtiin radan läpi. Sija ei päätä huimannut, mutta sentään emme periksi antaneet! Seuraavana päivänä paikat olivatki niin kipeät radasta etten meinannut sängystä ylös päästä. Tulipa tehtyä treeni samalla.