Sukutaulu

i. Fattyn isä Fakaznik on hyvin menestynyt kilparatsu, joka kisasi kenttäratsastuksessa menestyksekkäästi omistajansa kanssa. Alku uuden ratsastajan kanssa oli hankala ja ratsukon oli aloitettava aivan perusasioista koska ratsu oli melkoisen hankala ja kuuma ratsastaa. Huolellisella ja pilkuntarkalla treenillä ratsukko nousi kuitenkin jopa vaativiin kenttäluokkiin asti. Ajoittain varsinkin koulukokeet tuottivat hankaluuksia vaikka hevoselta ei kapasiteettia puuttunutkaan, niin sillä saattoi mennä niin sanotusti kuppi nurin liiallisen kuumumisen takia. Ratsastaja oppi kuitenkin ratsastamaan hevostaan aina paremmin ja kilpauransa ehtoopuolella ori onkin ollut aivan toista maata kuin kilpailemisen aloittaessaan. Nyttemmin Fakaznikin kilpailu-ura on jo päättynyt ja se on siitoskäytössä.

ii. Fadornyj oli suurikokoinen ja näyttävä ori. Se oli kaikin puolin upea, kiiltävä karva, täydellisyyttä hipova rakenne sekä suuri kapasiteetti etenkin esteille. Fadornyj toimi suurimman osan elämästään siitosorina ja kisaaminen jäi muutaman kauteen tammanomistajien vakuuttamiseksi. Orille olikin paljon kysyntää ja se valittiin vuoden jalostusoriksi eikä ihme, ori olikin erinomainen periyttäjä ja sen jälkeläiset perivät isältään sen rakenteen ja hyvää hyppykapasiteettia. Fadornyj jouduttiin valitettavasti lopettamaan onnettomuuden takia 17-vuotiaana.

ie. Kouluratojen kuningatar Dýmnka oli tunnettu vaikeasta luonteestaan. Suorastaan pahansisuinen tamma sai kuitenkin paljon anteeksi sillä se oli rakas kilpakumppani ja upean sukunsa puolesta arvokas siitostamma. Dýmnka oli melko haastava ratsastaa kuuman luonteensa vuoksi mutta sopi ratsastajalleen kuin nenä päähän ja alkuvaikeuksien jälkeen voittoja alkoi sadella. Tammasta näki, että se nautti esiintymisestä ja se suoritti radalla hienosti keskittyen. Dýmnka sai muutamia varsoja, mutta lähes kaikki perivät ainostaan hankalan luonteen ja hienonkaan orin kanssa useista sen varsoista ei tullut kummoisempia kisahevosia. Tamma eli pitkän elämän kunnes se lopetettiin huonojen hampaiden ja muiden vanhuuden vaivojen ottaessa vallan 27-vuotiaana.

e. Varmempaa ja luotettavampaa hevosta kuin Sedr Susha saa oikein etsimällä etsiä. Tamma ei tekisi pahaa kärpäsellekään ja tuskin vieressä räjähtävä pommikaan aiheuttaisi kuin kiinnostuneen katseen. Tamma sopii siis oikein hyvin aloitteleville ratsastajille, ja se olikin erään perheen ratsuna viisivuotiaasta loppuelämänsä. Äiti kisasi Susiella koulua ja lapset opettelivat ratsastuksen saloja. Myös aloittelija-isä pääsi sen selkään muutaman kerran ja tamma sai hänetkin innostumaan ratsastuksesta. Susie toimi erityisen hyvin kouluradoilla, vaikkakin oli ehkä hieman laimea mutta kovin säpäkästä ratsusta ei olisi välttämättä aloittelijoiden hevoseksi joten kisaaja-äiti hyväksyi tammat puutteet hyvin mielin. Kun tamma alkoi vanheta sillä tehtiin muutama varsa.

ei. Vandal Gamore oli melko tavallinen ori, eikä se ollut laajassa suosiossa vaan sitä käytettiin lähinnä sen omistajan omille tammoille. Ori ei edes kisannut koko elämänsä aikana ollenkaan. Se ruunattiin 10-vuotiaana, kun omistaja lopetteli kasvatustoimintaansa jotta elämä pienellä tilalla olisi helpompaa ja Vandal Gamoren saisi muiden kanssa samaan laitumeen. Lopun elämäänsä Gami vietti leppoisaa elämää harrasteratsun virkaa toimittaen, johon se sopi loistavasti.

ee. Kuvankaunis tamma Sedr Sarnota asui elämänsä ensimmäiset viisi vuotta kasvattajallaan kunnes se myytiin eräälle nuorelle ratsastajalle. Kouluttamaton, edullinen tamma osoittautuikin hyväksi hankinnaksi sillä myöhemmin ratsukolla tulikin kohtalaista, jopa ihan hyvääkin menestystä kouluradoilta. Sarnota ei toki päässyt ikäluokkakilpailuihin mukaan koska ratsukoulutus aloitettiin vasta sen muuttaessa uuteen kotiin mutta se ei ollut ratsastajalle saati hevoselle suuri murhe, sillä tarkoitus oli lähinnä viettää mukavaa aikaa ja kehittyä yhdessä hevosen kanssa, mikä toki tapahtuikin. Sarnota jouduttiin lopettamaan 15-vuotiaana äkillisesti ähkyn takia. © Molly

• Jälkeläiset
• Kilpailumenestys
• Päiväkirja

• Syntynyt	Varsa	Emä	Omistaja
  16.02.2017	t. Priton Mistika	Misterija X	Priton Budyonnys
  16.05.2017	o. Priton Fanatik	Volšebnitsa	Priton Budyonnys

• 
  VSN 24.02.2017 Priton Budyonnys, budjonnyhevosoriit RCH
  

  KRJ - 40 sijoitusta, 0 Cup-sijoitusta

  30.03.2017 Pirunkorpi, vaativa B 3/30 20.03.2017 Fiktio, vaativa B 2/40 18.03.2017 Teilikorpi, vaativa B 3/50 18.03.2017 Teilikorpi, vaativa B 5/50 17.03.2017 Teilikorpi, vaativa B 2/50 16.03.2017 Teilikorpi, vaativa B 3/50 14.03.2017 Teilikorpi, vaativa B 3/50 14.03.2017 Pirunkorpi, vaativa B 4/30 13.03.2017 Teilikorpi, vaativa B 7/50 10.03.2017 Teilikorpi, vaativa B 6/50 09.03.2017 Pirunkorpi, vaativa B 1/30 09.03.2017 Silverlode, vaativa B 6/50 08.03.2017 Silverlode, vaativa B 7/50 06.03.2017 Silverlode, vaativa B 7/50 02.03.2017 Kievarinkuja, vaativa B 1/30 01.03.2017 Fiktio, vaativa B 6/40 26.02.2017 Romilly, vaativa B 4/40 23.02.2017 Kievarinkuja, vaativa B 1/30 21.02.2017 Faodail Stud, helppo A 4/60 21.02.2017 Fiktio, vaativa B 1/40

  19.02.2017 Romilly, vaativa B 1/40 19.02.2017 Teilikorpi, vaativa B 4/50 19.02.2017 Kisakeskus Lapland, helppo A 1/30 19.02.2017 Kisakeskus Lapland, helppo A 4/30 18.02.2017 Kisakeskus Lapland, helppo A 5/30 18.02.2017 Teilikorpi, helppo A 4/50 17.02.2017 Teilikorpi, helppo A 5/50 16.02.2017 Kelokorpi, vaativa B 5/50 16.02.2017 Teilikorpi, vaativa B 7/50 14.02.2017 Kievarinkuja, vaativa B 7/50 14.02.2017 Teilikorpi, vaativa B 6/50 14.02.2017 Kisakeskus Lapland, helppo A 2/30 13.02.2017 Hengenvaara, helppo A 1/100 12.02.2017 Kisakeskus Lapland, helppo A 3/30 12.02.2017 Teilikorpi, vaativa B 7/50 11.02.2017 Hengenvaara, helppo A 9/100 10.02.2017 Kisakeskus Lapland, helppo A 3/30 10.02.2017 Kievarinkuja, vaativa B 3/50 05.02.2017 Priton Budyonnys, vaativa B 3/40 02.02.2017 Priton Budyonnys, vaativa B 6/4

• 17.11.2017 Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut Oresama

  Nauroin vain silloin, kun tutustuin Fantomiin, ja minulle sanottiin, että oikeastaan sitä pitäisi sanoa Houdiniksi. Siitä on jo aikaa, mutta olen kyllä huomannut kamalalla tavalla, että olisi pitänyt pitää nokkansa kiinni ja olla hihittelemättä silloin, sillä nimi on enne, ja Fattyn tapauksessa kaikki kolme nimeä, Fantom, Fatty ja Houdini, ovat enteitä. Kun olin asunut Venäjällä vasta pari viikkoa ja harjannut sen aikana kaksitoista kertaa Fattyn onnistuneesti ennen ja jälkeen ratsastuksen kuntoon, huomasin sen olevan Fatty, Fantom ja Houdini. Poistuin karsinasta noin minuutiksi, kun eräänä aamupäivänä vein orin varusteita takaisin satulahuoneeseen. Siinä ei mennyt kauaa, koska täällä asiat pidetään täsmälleen järjestyksessä, ja kaikelle on oma paikkansa. Silti hevosta ei ollut missään, kun palasin. Karsinan ovi oli raollaan, mutta niin vähän, ettei raosta mahtuisi edes koira, hevosesta puhumattakaan. En huolestunut. Joku oli tietenkin vain vienyt Fattyn ulos samalla, kun oli lähtenyt jotakuta muuta hevosta viemään. Meitä hoitajiahan oli täällä töissä vaikka kuinka monta, ja osa puhui venäjää sellaisella murteella, etten olisi sitä ymmärtänyt, vaikka minulle oltaisiinkin huikattu, että Fatty lähtee nyt ulos. Kävin kuitenkin varmistamassa asian tallimestarilta. "Katso haasta", oli vastaus, ja niin minä tuijotin hetken kuluttua tyhjää hakaa. Sen jälkeen etsin oria kävelytyskoneesta ja jopa rehuhuoneesta, jos se olisi vaikka murtautunut sinne. Olin juuri hätääntymässä oikein kunnolla, kun löysin Fattyn. Se ahmi kaikessa rauhassa jonkun toisen hevosen valmiiksi laitettuja päivärehuja vieraassa karsinassa ovi auki. Kun otin sen ällistyneenä kiinni, se ei ollut edes häpeissään tai laittanut vastaan. Sen sijaan se katsoi minua ylpeänä, kuin kotikunnassani kymmenen vuotta sitten elänyt vanha juoppo, joka lopulta hyppäsi viitta päällä kerrostalon katolta karjuen: "Fantom ei kuole koskaan!" Kun kerroin tapauksesta satulahuoneessa ja ihmettelin, miksi Fattyn oman karsinan ovi oli kiinni, hevosenhoitajia nauratti. He sanoivat, että ori osaa peitellä jälkensä hyvin. Kuulemma joku hoitaja oli joskus katsonut valvontakamerasta, miten Fatty työnsi karsinan liukuoven takapuolellaan kiinni ennen kuin liukeni rikospaikalta.

  20.12.2017 KRJ:n alaiset koulukilpailut Adinassa, vaativa B 1/3

  Tehtävä:Rakas joulupukki... Mitä hevosesi kirjoittaisi joulupukin toivelistalle? Piirrä tai kerro viisi asiaa, mitkä listalta tulisi hevosesi mielestä löytyä, hauskin ehdotus voittaa!
  Tuotos:Rakas joulupukki. Minä toivoisin joululahjaksi..
  - Uuden tyttöystävän.
  - Uuden hoitajan, joka ei tietäisi kaikkia metkujani. Homma meinaa käydä aika tylsäksi.
  - Ison pussin porkkanoita.
  - Ja toivoisin, että naapurini Spiridon lopettaisi ainaisen piereskelyn. Hänelle vaikka tulppa takamukseen tai jotain.
  - Viimeisenä, muttei vähäisimpänä toivoisin, että pystyisin puhumaan ihmisille. Loppus se ainainen kitinä.
  

  03.01.2017 Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut Oresama

  Tiedättekö sen ihanan onnistumisen tunteen hevosen kanssa? Sen, kun kaikki on sujunut täydellisesti sillä kertaa, vaikka ainahan juuri sen hevosen kanssa menee tosi hyvin? No sellaista tunnetta en saa koskaan kokea Fattyn kanssa. Miten kovasti tahansa yritän tehdä parhaani sen kanssa, niin silti tapahtuu aina jotain kauheaa. Aina kun joku kauemmin täällä töissä ollut nuhtelee minua, se liittyy jotenkin Fattyyn. Tänään joku talliorjista (siis niistä, joihin minäkin kuuluin vielä kuukausi sitten täällä aloittaessani, karsinan siivoajista ja muiden hanttihommien tekijöistä) oli kertonut tumpeloinnistani lähimmälle esimiehelleni, joka on siis tallimestari. Ruokatunnilla hän käveli mitään sanomatta luokseni ja asetteli eteeni kaksi pölyharjaa, suan, kumisuan, joitain kaviokoukkuja sekä hivutussuojan. Väristä tunnistin ne Fattyn tavaroiksi ja ajattelin saavani moitteita siitä, että niitä ei oltu siivottu kunnolla. Niissä kaikissa oli purua ja pölyä. Tilanne oli kuitenkin se, että karsinaa siivottaessa koko romuläjä oli löytynyt puruista. Tallimestari hymyili ja sanoi, että Fattya pitää tuijottaa koko harjauksen ajan ihan herkeämättä, tai muuten se keksii jotain, esimerkiksi nakkelee ja hautaa tavaransa puruihin. Tavaroiden hupenemista ei hoitajaparka edes huomaisi ennen kuin harjasanko olisi lähes tyhjä. Lähdin talliin kaikki Fattyn tavarat sylissäni ja menin satulahuoneeseen puhdistamaan niitä pettyneenä. Tästä eteenpäin en veisi yhtään mitään sen karsinaan, jos en pitäisi viemästäni tavarasta ihan koko ajan kiinni.

  12.03.2018 Päiväkirjamerkintä, kirjoitti Oresama

  Fattylla täytyy sitten olla kevättä rinnassa. Voi kuinka ärsyttävää. Olin apukäsinä tänään, kun se piti viedä klinikalle tarkastukseen jostain sellaisesta pienestä syystä, jonka unohdin heti, kun se minulle kerrottiin. Vaikka Fatty on yleensä ihan kiva käsitellä ja melko rauhallinenkin oriksi, klinikan pihalla se meni kuin itse Elvis. Se laskeutui rampiltakin niin suurieleisesti ja -äänisesti, ettei sen tulo jäänyt varmasti keneltäkään huomaamatta. Kun sitten taluttelin sitä pihassa, se lensi riimunarun päässä ilmavasti kuin isovillakoira ja vietti enemmän aikaa ilmalennossa askeltensa välillä kuin kosketuksissa maahan. Onneksi toinen hoitaja tuli ottamaan sen minulta tarkastusta varten sisään ja minä sain jäädä ulos odottelemaan ilman että Fatty häpäisisi minua yhtään enempää.

  Fatty sitten palasi tarkastettuna minun huostaani ja lastasin sen mahdollisimman nopeasti. Se oli edelleen omituisella tuulella. Jätin kuljetuskopin etuoven auki, jotta se saisi kunnolla hengitellä ennen kotimatkaa. Se taisi olla kuitenkin virhe, koska kun sen nenään kantautui kauempana purettavan tamman tuoksu, se hirnui niin kumeasti ja kuuluvasti, että koko kopi tärisi ja kaikki kääntyivät katsomaan.
  "Ai kun kiva", sihisin sille, "syö nyt heinää niin kuin normaalit hevoset!"
  Onneksi pääsimme lähtemään pian kotiin. Sain tietää myös sen, että Fatty oli ihan terve. Vaikka epäilin, olikohan se päästäänkin...